Kirjat 2021

Päivittelen tätä sivua pikkuhiljaa vuoden myötä, kun kirjoja tulee luetuksi. Joskus näyttelen näitä oppilailleni, kun kannustan heitä lukemaan. Laitan tämän blogin alkuun noin neljännesvuosittain.

Edwin Abbott Abbott, Tasomaa. Science fiction. Kirja on kirjoitettu 1884. Luin tämän muistaakseni matikan laitoksen kirjastossa 1980-luvun alussa englanniksi. Kirjaa lukiessa tuli muistumia sen ajan juttuihin. Kirja on aika sovinistinen/rasistinen, kertojan eli tasomaan neliön viktoriaaninen maailmankuva ei mene tänä päivänä läpi, ellei sitä tulkita satiiriksi. Itse asiassa kirjan esipuhe pehmentää viestin satiiriksi. Tässä kirjassa taidetaan ensimmäisen kerran pohtia mahdollisuutta, että maailmassa voisi olla useampia ulottuvaisuuksia kuin kolme. Löysin kirjastostani A.K. Dewdneyn toimittaman kirjasen A Symposium on Two Dimensional Science and Technology vuodelta 1980. 

Kjell Westö, Tritonus. Romaani. Kapellimestari rakennuttaa saaristokuntaan huvilan. Hän tutustuu naapuriinsa, joka on amatöörikitaristi paikallisessa bändissä. Molemmat miehet murehtivat menetettyjä rakkauksiaan. Kirjassa on paljon henkilöitä ja paljon musiikkiin liittyvää tarinaa.

Neil Gaiman, Coraline. Lasten kauhufantasiaromaani. Kuulin tästä Ylen Kirja vs. leffa radiohjelmassa. Pakkohan tämä oli lukea. Sopinee hyvin 10-18 vuotiaille. Minäkin tykkäsin. Pieni tyttö menee oven läpi toiseen todellisuuteen. Nokkeluudellaan ja rohkeudellaan hän hoitaa homman kotiin.

A.K. Dewdney, The Planiverse. Science fiction. Tietokonenörtit professorinsa johdolla kohtaavat 2D maailman luomansa tietokoneohjelman sisällä 1980-luvulla. Arde-nimisessä maailmassa he tutustuvat tasomaailmassa elävään henkilöön nimeltä Yndrd ja hänen avustuksellaan tasomaailman rakenteeseen, eliöihin, tieteeseen ja teknologiaan. Suosittelen kaikille 3D maailmassa eläville matemaattisten aineiden opettajille.

Kazuo Ishiguro, Me orvot. Romaani. Omituinen kertomus orvoksi jäävästä pojasta, josta tulee salapoliisi pakkomielteenään löytää kadonneet vanhempansa. Lontoo ja Shanghai ovat tapahtumapaikkoina ja aika ennen toista maailmansotaa on kuvattu tyylikkäästi. Tarina eteni sen verran sujuvasti, että luin tätä ihan mielelläni. Jotenkin tästä kirjasta jäi omituinen fiilis. Tykkäsin.

Rosa Liksom, Everstinna. Romaani. Naisen monologi elämästään fasistina ja sotilaan vaimona. Huima kirja, raaka mutta kiinnostava. Meänkieli antaa tarinalle vielä oman fiiliksensä. Kinnostaisi tietää millainen Annikki Kariniemen ja eversti Oiva Willamon elämä oikeasti oli. Pitääpä taas kaivaa jostain esiin Rosan kirjoja.

Aldrin Yim, Claire Chung, Allen Yu. Matplotlib for Python Developers. Tietokirja. Opas Pythonin Matplotlib-kirjaston käyttöön. Ei ihan aloittelijan kirja. Hyvät esimerkkikoodikirjastot helpottavat opiskelua. Tämä jää koneelleni lähdeteokseksi. Nyt osaan paremmin piirtää kuvaajia Pythonilla ja käyttää Jupyter Notebookeja.

Rutger Bergman, Hyvän historia. Tietokirja. Kirjassa Rutger pyrkii osoittamaan, että ihminen on perimmiltään hyvä. Hieno kirja ja ajatus, mutta tämän tyyppisten tietokirjojen hankaluus on siinä Rutger keskittyy omaa mielipidettä tukeviin esimerkkeihin ja jättää vastakkaista ajattelua tukevat esimerkit vähemmälle huomiolle. Silti olen Rutgerin kannalla, ihminen on hyvä.

Matti Rönkä, Uskottu mies. Dekkari. Viktor Kärppä on jo hieman vanhempi mies. Hänen kaverinsa jäämistöstä etsitään muistitikkua, jota kaipaa useampikin eri taho. Seikkaillaan Karjalassa ja Helsingissä. Tämä on hyvä, niin kuin kaikki Röngän Kärppätarinat.

Timo Kalevi Forss, Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin Dynamo. Tietokirja. Kirjassa esitetään renesanssimiehen tuotanto ja elämä. Hyvin kirjoitettu elämänkerta. Pitää kuunnella lisää Leavingsien levytyksiä.


Kirjat 2020
Kirjat 2019
Kirjat 2018
Kirjat 2017

Kevään 21 yo-kirjoitusten korrelaatiomatriisi

[edit 28.5. korjasin kirjoitusvihreitä ja lisäsin linkin originaalitiedostoon]

Toissa vuonna laskin LibreOfficella korrelaatiomatriisin kevään 19 ylioppilaskirjoitustuloksista. Silloin minua ihmetytti, että äidinkielellä ei ollut kovinkaan suuria korrelaatiokertoimia muiden aineiden kanssa. Biologialla ja maantieteellä oli huomattava tai voimakas yhdeksän eri aineen kanssa. Katso https://mikkorahikka.blog/2020/01/20/korrelaatiomatriisi-libreofficella-ytln-datasta/

Tänä keväänä tuotin saman matriisin käyttäen Exceliä. Sopivasti kopiomalla ja liittämällä transpoosin sain aikaan koko matriisin. Samalla muokkasin tietoja sen verran, että merkkasin korrelaation nollaksi niille ainepareille, joilla ei ollut vähintään kahta kirjoittajaa molemmissa aineissa. Laskin mukaan vain sellaiset aineet, joissa kirjoittajia oli yli 100.

Tällä kertaa laskin myös korrelaation kokonaispisteiden kanssa ja vielä lisäksi selitysasteiden eli korrelaatiokertoimien neliöiden summan kaikille aineille (kolmanneksi oikean puoleisin sarake). Toiseksi oikeanpuoleisella sarakkeella on laskettu niiden solujen lukumäärä, joissa r > 0,6 kyseisellä rivillä.

Avaa kuva suurena omaan välilehteen.

Tänä keväänä ihmetyttää se, että elämänkatsomustiedolla on korrelaatiokerroin huomattava tai voimakas ( > 0,6) 14 eri oppiaineen kanssa. Lukumäärän perusteella myös uskonto, yhteiskuntaoppi, biologia, psykologia ja ranskan lyhyt oppimäärä ovat sellaisia aineita, että niillä r > 0,6 usean muun aineen kanssa.

Kun tutkitaan selitysasteen summia, niin suurimmat summat ovat elämänkatsomustiedolla, yhteiskuntaopilla, uskonnolla, lyhyellä saksalla ja biologialla. 

Elämänkatsomustietoa kirjoitti vain 171 kokelasta, se voi selittä jonkin verran tätä tulosta.

Mitäköhän tämä tarkoittaa? Mitä se kertoo lukiostamme ja ylioppilaskokeesta yleensä?

Alla kuva aineiden lyhenteistä.

Alkuperäinen csv-tiedosto löytyy osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/ext/data/FT2021KD3001.csv

2001 Avaruusseikkailun monoliitti GeoGebralla

Tein lyhyen matikan geometrian oppilailleni tehtävän suorakulmaisesta särmiöstä. Scififani kun olen, niin liitin siihen hieman taidetta mukaan. Aloitan tällä tehtävällä avaruusgeometrian opiskelun oppilaiden kanssa.

Monoliitti

Arthur C. Clarken kirjassa (ja Kubricin elokuvassa) 2001 Avaruusseikkailu https://fi.wikipedia.org/wiki/2001_avaruusseikkailu_(kirja) löydetään monoliitti eli suorakulmainen särmiö, jonka sivujen pituudet ovat suhteessa 1:4:9 https://en.wikipedia.org/wiki/Monolith_(Space_Odyssey).

Jotkut tekivät tämän tyyppisiä ”taideteoksia” ympäri maailmaa muutama kuukausi sitten https://www.busstheworld.com/a-mysterious-metal-monolith-has-been-found-in-the-deserts-of-the-us-a-restless-nod-to-2001s-a-space-odyssey/

Tämä Nurmijärven versio ei ollut mittasuhteiltaan Clarken kirjan monoliitin mitoissa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0a57dde0-c87c-407c-b1f7-5b2d6750e6ce

Tehtävä

1 Piirrä monoliitista 3D-malli. Nimeä pisteet siten, että pohjasuorakulmio ABCD ja niiden yläpuolella olevan suorakulmio EFGH. Janat AE, BF, CG ja DH ovat särmiä.

2 Laske monoliitin pinta-ala.

3 Laske monoliitin tilavuus.

4 Laske janojen AC ja AG välinen kulma. Mittaa sama kulma GeoGebran kulma-työkalulla.

5 Missä pisteessä janat AG ja CE leikkaavat toisensa.

6 Piirrä pallo, joka kulkee monoliitin jokaisen kärjen kautta.

Tee siisti ratkaisu tähän dokumenttiin.

Monoliitti 2001 Avaruusseikkailussa Youtubessa

apinat

Kuu

David vanhana