Syksyn 2022 ylioppilastutkinnon tuloksien korrelaatiomatriisi 

Julkaisin kesäkuussa tarinan aiheesta ”Kevään 22 yo-kirjoitusten tuloksien korrelaatiomatriisi Pythonilla”. Tuotin syksyn yo-tuloksista samat matriisit. Edelleenkin vaikuttaa siltä, että ei-matemaattiset reaaliaineet ovat kovasti esillä, kun pohditaan, minkä aineen tulos korreloi parhaiten ylioppilaskokeen kokonaismenestymisen kanssa.

Linkit tässä tarinassa käytettyihin tiedostoihin ja koodiin löytyvät tarinan lopusta.

Korrelaatiomatriisi

Syksyllä 22 ylioppilaita valmistui 4466 kappaletta, onnittelut heille. Käytin matriisin tuotossa samaa koodia, kuin kesäkuun tarinassani. Loin taulukon, jossa oli vain oppilaiden puoltoäänien summa (yht) ja eri kirjoituksista saadut arvosanat (”a” = 2, ”b” = 3, …, ”l” = 7) . Poistin taulukosta sellaiset aineet, joita oli kirjoitettu alle 100 kertaa. Loin korrelaatiomatriisin siten, että mukaan laskettiin vain ne aineparit, joissa vähintään 20 oppilasta oli kirjoittanut kyseiset aineet. Lisäsin oikeaan reunaan kaksi saraketta. Sarakkeelle ”∑r2” laskin korrelaatiokertoimien neliöiden eli selitysasteiden summan ja sarakkeelle ”yli .6” laskin niiden korrelaatioden lukumäärän, jotka olivat suurempia kuin 0.6.

Mikäli haluat tuottaa itsellesi erilaisia tuotoksia, niin valmis koodini kommentoituna löytyy Colabista, linkki on Lähteet-luvussa.

pari kommenttia

Parhaiten ylioppilaan puoltoäänien määrää (yht) ennustaa tulkintani mukaan menestyminen evankelis-luterilaisen uskonnon yo-kokeessa (UE, r = 0.80). Biologialla (BI), filosofialla (FF) ja psykologialla (PS) korrelaatiokerroin on lähes sama 0,79. Kevään 22 ylioppilailla korkeimmat korrelaatiot puoltoäänien summan kanssa olivat: historia, evankelis-luterilainen uskonto, maantiede (GE) ja keskipitkä ruotsi (BB); r = 0.75.

Korkeimmat selitysasteiden summat syksyllä: biologia ∑r= 8.5, fysiikka (FY), historia, psykologia ja keskipitkä ruotsi ∑r= 7.1. Kevään ylioppilailla suurimat selitysasteiden summat olivat: biologia (Σr2 = 9), psykologia (Σr2 = 8.9) sekä historia ja keskipitkä ruotsi (Σr2 = 8.5).

Suurimmat aineiden väliset korrelaatiot olivat: yhteiskuntaoppi/biologia r = 0.82, keskipitkä ruotsi/lyhyt englanti (EC) r = 0.81 ja fysiikka/pitkä matikka (M) r = 0.78. Keväällä 22 suurimmat aineiden väliset korrelaatiot: elämänkatsomustieto/historia r = 0.82, elämänkatsomustieto/filosofia ja filosofia/uskonto r = 0.80.

Kesällä jotkut henkilöt olivat sitä mieltä, että kirjoitettujen aineiden lukumäärää olisi mielenkiintoista tutkia. Tein myös sitä varten oman taulukon, johon aineiden oikealle puolelle lisäsin sarakkeen lkm, johon laskin kirjoitettujen aineiden lukumäärän. Havaitaan, että lkm-muuttujan ja kokonaispistemäärän välinen korrelaatio on suuri 0.73, mutta lkm ei juurikaan korreloi minkään yksittäisen aineen kanssa.

Lähteet

Tähän tarinaan liittyvä koodi Google Colabissa

https://colab.research.google.com/drive/1O1koEa0SGWZTCqDzjYEySyPrIkwdjrmv?usp=sharing

Aiemmat aiheeseen liittyvät artikkelit blogissani

Ylioppilaslautakunnan tiedostot

Tähän käytetty tiedosto löytyy ytl:n sivulta  https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tilastot/koulukohtaisia-tunnuslukuja
sieltä löytyy linkki myös oppiainekoodeihin ja miten tiedostojen nimet on koodattu. Itse tiedosto on osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/ext/data/FT2022SD3001.csv

Wien tiedehenkilöitä – Gödel, Freud, Schrödinger, Popper, Meitner ja Boltzmann 

Pari viikkoa sitten vierailimme Wienissä. Aika pömpöösi kaupunki. Kävin kuvailemassa paikkoja, jotka liittyvä muutamiin paikallisiin henkilöihin. Wittgensteiniin liittyvät kohteet menivät ohi ja pari Gödel-kohdetta + Boltzmannin hautamuistomerkki jää seuraavaan kertaan.

Modernin taiteen museossa mumokissa oli Willi Kopfin pieni veistos ”Form”, jossa pallo on jaettu mielenkiintoisella tavalla. Pitänee tehdä tästä oma GeoGebra-versio joskus. Tuosta tuli myös ajatus jatkaa tuota jakoa eteenpäin.

Hotellissamme (Graben Hotel) oli asunut joskus näköjään joku kirjailijakin.  Kulttuurihistoriallinen museo oli upea ja myös pömpöösi (kenenköhän selkänahasta nämäkin talot/palatsit on tehty). Upeita maalauksia menneisyydestä. Brueghelin ”Babelin torni” oli tietysti nähtävä, minua eniten ihastutti ”Lasten leikit”. Lukijan tehtäväksi jää laskea kuinka monta lasta kuvassa on ja mitä leikkejä he leikkivät.

Kesällä 1930 Kurt Gödel loi todistuksen mielestäni kaikkein kauneimmalle matematiikan totuudelle. Elokuun 26. päivänä hän kertoi lauseesta ystävilleen Cafe Reichsratissa, nykyisin Sluka-kahvila. Seuraavana vuonna ihmiskunnalle julkaistiin ”Über formal unentscheidbare Sätze der Principia Mathematica und verwandter Systeme”. 

Kaupungilla kulkiessa sattui joskus silmiin talojen seinissä ja kaduissa muistolaattoja, jossa kerrottiin juutalaisten karmeasta kohtalosta tässäkin kaupungissa tapahtuneista kauheuksista toisen maailmansodan aikana.

Freudin koti/museo oli hieno, siellä oli myös aiheeseen liittyvä pieni surrealistisen taiteen museo. Jonkun verran piti kävellä, että löysimme Schrödingerin kotitalon. Siellä on varmaankin syntynyt ajatuksia kvanttimekaniikasta ja sen tulkinnoista. Onkohan siellä vielä tänäkin päivänä eläviä ja/tai kuolleita kissoja?

Wienin yliopiston sisäpihaa ympäröi käytävä, jossa on patsaita menneistä merkkihenkilöistä. Sieltä löytyi päitä: Freud, Schrödinger, Popper, Meitner (tupakka on sensuroitu) ja Boltzmann. Minusta mielenkiintoista on, että Lise Meitner (uraanin halkeamisen keksijä, kokeellinen fyysikko, ) ja Schrödinger (kvanttimekaniikan kehittäjä, teoreetikko) ovat vastakkaisilla puolella käytävää.

Cafe Sacherin aamupala oli kallis ja Sacherkakku kuiva, toki Egg Benedicte oli upea. Beldevere oli pömpöösi ja Klimtin ”Suudelma” kaunis. Klassinen musiikki pienessä salissa, jossa Mozartkin on soittanut, oli upea kokemus. Akustinen livemusiikki on OK.

Kaikki kuvat tähän tarinaan liittyen.

Muotokuvia – henkien kuvia, näyttelyn avajaiset

Kävin eilen illalla Juha Mennan ”Muotokuvia – henkien kuvia” -taidenäyttelyn avajaisissa Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Näyttelyssä on muotokuvapiirroksia eri taiteiden aloilta ja puisia henkiveistoksia. Näyttely on auki 15.11. – 4. 12. 2022.

Juha on jo muutaman vuoden opettanut minulle perinnejousien tekoa Nurmijärven opiston Perinnejousi-kurssilla. Aiemmin olen tutustunut hänen veistoksiinsa ja pronssipatsaisiinsa. Minun lempparini on ”Menneiden aikojen sankari IV (2018)” Spider-Man.

Juhan muotokuvat näyttelyssä ovat tosi tarkkaan viiva kerrallaan hiilellä piirrettyjä muotokuvia. Suurin osa malleista on kuvataiteilijoita, kaksi heistä oli myös entisiä opettajiani Nurmijärven yhteiskoulussa. Veikko Muuronen opetti minulle puutöitä keskikoulussa 60-luvun loppupuolella ja Taru (Kaija) Tomperi 70-luvulla kuvaamataitoa lukiossa. Primitiivipuuveistokset perustuvat Suomalais-ugrilaisten ja Siperian kansojen veistoksiin.

Hieno näyttely, kannattaa mennä paikan päälle katsomaan.

Kaikki kuvani näyttelystä löytyvät täältä. https://photos.app.goo.gl/cCLGUtiWVhCJBxSQ9

Juha Menna, taustalla taidemaalari Taru Tomperi ja Raudan hengen kuva.
Päänsäryn henkien kuvat
Kuvanveistäjä Marcus Copper
Uhripaikan haltijan kuva