Tanja ja Markus NGGN22-konferenssissa ja MAOL-päivillä

Lokakuun 22 MAOLin päivien yhteydessä pidettiin myös Baltian/Pohjoismaiden GeoGebra -verkoston konferenssin lauantaipäivä. Sen myötä MAOLin päivillä Tanja Wassermair ja Markus Hohenwarter pitivät luennon aiheesta The Future of GeoGebra. Tanja on GeoGebran verkkosivujen kehityspäällikkö ja Markus GeoGebran luoja. Tämä oli Markukselle ensimmäinen kerta Suomessa.

Kerron tässä oman tulkintani siitä mitä muistan heidän esityksestään. Toki juttelimme paljon konferenssin aikana ja sunnuntain viimeinen luenton oli Tanjan ja Markuksen “Question and Answers”. Niinpä lisäilen tähän tarinaan myös tiedonsiruja koko konferenssin ajalta.

GeoGebra tänään

Aluksi he kertoivat GeoGebran tilasta tällä hetkellä. GeoGebran kehitystiimiin kuuluu noin 30-40 henkilöä monista eri maista. Ohjelmiston kehitys on tehdään suunnitelmallisesti. GeoGebran ydin on sama kaikilla ohjelmilla, niinpä ytimeen tehdyt muutokset siirtyvät kaikkiin GeoGebran versioihin. Periaatteessa eri GeoGebra appit ovat vain erilaisia käyttöliittymiä varsinaiseen ydinohjelmaan.

Perinteiset 5 ja 6 työpöytä versiot tulevat jatkamaan olemassaoloaan. Uudet versiot luotiin, jotta käyttäjän olisi helpompi oppia käyttämään niitä. Tällä hetkellä yksittäisiä appeja ovat GeoGebra Graafinen laskin, 3D, Geometria, CAS. Lähipäivinä julkaistaan Todennäköisyyslaskuri. Paha puute on mielestäni se, että taulukkolaskentaa ei ole uusissa appeissa, sen sijaan esimerkiksi Graafisessa laskimessa on taulukko, jonne voi syöttää lukuja. Taulukon arvoista voi laskea vaikkapa keskiarvoja, keskihajontoja ja korrelaatioita. Datan tuominen ulkoisista ohjelmista ei toimi leikkaa/liimaa -menetelmällä. Vielä taulukkolaskennan tuottamisesta ei ole tehty päätöstä, mutta uskon, että taulukkolaskenta tai jokin menetelmä, millä mittaustuloksia voi käsitellä tullee lähiaikoina. Aika moni konferenssiin osallistujista halusi perinteistä taulukkolaskentaa. Toki onhan se aina käytettävissä Classic-ohjelmissa.

Muutama viikko sitten syöttökentän automaattinen täyttäminen uusittiin (ei GG 5:ssä). Kun syöttökenttään kirjoittaa kolme ensimmäistä kirjainta komennosta, niin näkyville tulee valikko, josta voi valita haluamansa komennon. Tätä kirjoittaessa huomasin, että nuolinäppäimellä tai tabulaattorilla ei pääse seuraavaan muuttujaan, niinpä laitoin kysymyksen tukeen support@geogebra.org.

Calculator Suite yhdistää uudet apit samantyyppiseksi paketiksi kuin GeoGebra 5:ssä ja 6:ssa. Uutena siellä näkyy Todennäköisyyslaskuri.

GeoGebra AR, Augmented reality tullee sisältymään 3D appiin. Ainakin Suomessa tätä kirjoitettaessa ei AR appia saa ladattua Applen Appstoresta.

Koetila

Koetila, exam Mode, on suunniteltu paperikokeita käyttäville opettajille. Koetilan avulla mobiililaitteen saa lukittua toimimaan ainoastaan GeoGebra-laskimena. Kun oppilas palauttaa kokeen, hän näyttää opelle, että laskin on ollut koetilassa kokeen ajan.

geogebra.org

GeoGebran materiaalisivuilla on yli 1,5 miljoonaa aktiviteettia. Noin suuri määrä aiheuttaa ongelmia siihen, miten löytää hyviä materiaaleja. Yksi ratkaisu, joka on parhaillaan tekeillä, on että luodaan erilaisia paketteja apeista jotka sopivat kunkin maan opetussuunnitelmaan. Tällä hetkellä työ on meneilläää eräiden yhdysvaltalaisten osavaltioiden opetussuunnitelmien kanssa. Kun tuo työ on valmis, niin malli on helposti muunneltavissa vaikkapa Suomen opsin sisältöihin.

GeoGebra Classroom

Classroomia ei pidä sekoittaa Google Classroomiin. Classroomissa opettaja voi jakaa haluamansa materiaalin luokkansa kanssa ja seurata reaaliajassa heidän edistymistään. Ennen joulua julkaistaan palaytteenantomekanismi. Sen avulla ope voi antaa palautetta koko ryhmälle tai yksittäiselle oppilaalle. GeoGebra toimii nyt myös Google Classroomin kanssa sujuvasti. Niinpä, jos oppilas on kirjautunut koulun tunnuksilla Google Classroomiin, niin hän ei tarvitse erillisiä tunnuksia GeoGebraan.

Tulevaisuus

Notes

Interaktiivinen valkotaulu eli Notes valmistuu lähitulevaisuudessa. Sitä voi jo kokeilla osoitteessa https://www.geogebra.org/notes Tällä hetkellä Notesiin voi lisätä muun muassa kuvia, tekstiä, GeoGebra-ikkunoita, taulukoita ääntä, videoita, Graspable Math objekteja ja mindmappeja. Tulevaisuudessa useat käyttäjät voivat kirjoittaa samalle valkotaululle Googlen Miron tapaan.

Solver

Solverappin avulla on tarkoitus auttaa oppilasta löytämään apua ongelman ratkaisuun. Kun oppilas jää jumiin tai tekee virheitä tehtävän ratkaisussa, niin Solver pyrkii tekoälynsä avulla auttamaan ratkaisussa. Solverille on tarkoitus myös opettaa millä tavalla missäkin maassa erilaisia ongelmia on tapana ratkaista. Niinpä Yhdysvaltalainen oppilas saa erilaisia ohjeita kuin suomalainen oppilas.

OER hankkeita

OER tarkoittaa Open Educational Resources. OER-hankkeissa opettajat tuottavat opetusmateriaalia vaikkapa jonkin maan tietyn vuosiluokan tai kurssin historian opetukseen. Esimerkkeinä Tanja ja Markus mainitsivat Espanjasta MatesGG:n https://intef.es/recursos-educativos/recursos-para-el-aprendizaje-en-linea/matesgg/ ja Itävallasta Flinkin https://www.geogebra.org/flink

Python

Minulle itselleni tärkein esimerkki oli, kun Markus näytti linkin https://test.geogebra.org/~mike/skulpt/skulptGGB.html Kyseinen materiaali on pääohjelmoija Michael Borcherdsin pikainen testi siitä, miten saada Python (tai joku muu kieli) toimimaan GeoGebran kanssa. Ainakin minulle tuo esimerkki synnytti muurahaisia aivoihini.

Uutislehti

Kirjaudu sivulle https://share.hsforms.com/12KJsNRfoRLCxcEhZNdGAlA5cscs niin saat uutislehden, joka kertoo uusimmat GeoGebra uutiset.

linkkejä

Kuvia

Konferenssisivut

9 lokakuun, 201810 lokakuun, 2018

Kuntatalo, lukioiden vertaistutorit työpajat

Kysy! GoogleDocs.

Esitys, Google Slides, täällä on paljon linkkejä.

Laitan tänne lisämateriaalia liittyen työpajoihin.

L’Math editori,
Abitti-editorin verkkoversio
GeoGebra -videoni
Summamutikka GeoGebra opetuksessa täydennyskoulutus -materiaali
Lauri/Hannu/Mikko opetusmateriaalia

penta2

Taulukkolaskentaan pari taulukkoa

Excel tuotti nuo 2 desimaalia, mutta ovathan ne lukuja.

Ikä	Yhteensä	Yhteensä
	1917,00	2016,00
0– 4	361200,00	287537,00
5– 9	372300,00	308897,00
10–14	348300,00	297744,00
15–19	314000,00	298664,00
20–24	261800,00	335040,00
25–29	232800,00	347839,00
30–34	219500,00	356563,00
35–39	190400,00	346604,00
40–44	174400,00	324746,00
45–49	145100,00	339818,00
50–54	122900,00	372735,00
55–59	114000,00	365424,00
60–64	94700,00	371711,00
65–69	77800,00	375219,00
70–74	54100,00	274915,00
75–79	32700,00	211742,00
80–84	13400,00	145222,00
85–89	4200,00	95460,00
90–94	700,00	38716,00
95–99	–	7886,00
100–	–	815,00
Yhteensä	3134300,00	5503297,00

luokan oppilaiden pituus ja kengän koko, lähde on jostain koneeni syövereistä

pituus (cm)	kenkä
118	26
120	26
121	26
121	27
122	29
123	29
123	29
123	28
123	29
124	29
125	28
125	29
125	28
125	29
126	29
126	29
126	29
127	29
127	29
128	30
129	30
129	30
129	30
129	30
129	30
129	30
130	30
130	30
130	30
131	30
132	30
132	31
134	30
134	30
135	32
135	32
135	31
137	33
138	30
138	31

Alla olevan tehtävän ratkaisuaihio (ei nimiä akseleilla …), lataa se itsellesi ja tee siitä versio, joka kelpaa Yo-kokeessa :o). Lopulta julkaise versiosi

Seurattaessa vetyperoksidin hajoamista vedeksi ja hapeksi
2 H₂O₂(aq) → 2 H₂O(l) + O₂(g)
saatiin oheiset mittaustulokset. Alla olevassa taulukossa on otteita mittaustuloksista. Laajemmat mittaustulokset ovat tiedostossa H₂O₂ data.csv

a) Piirrä vetyperoksidin hajoamista ajan funktiona esittävä kuvaaja.

b) Määritä vetyperoksidin hajoamisreaktion suurin nopeus. Miten suurin nopeus määritetään?

c) Määritä vetyperoksidin hajoamisreaktion nopeus hetkellä t = 700 s. Miten hajoamisreaktion nopeus määritetään?

d) Määritä hapen muodostumisnopeus hetkellä t = 1100 s. Miten hapen muodostumisnopeus määritetään?

t(s)	c(mol/l)
0	2,32
100	2,16
200	2,01
300	1,87
400	1,72
500	1,61
600	1,5
700	1,4
800	1,29
900	1,2
1000	1,11
1100	1,02
1200	0,98
1300	0,9
1400	0,82
1500	0,77
1600	0,71
1700	0,67
1800	0,62
1900	0,58
2000	0,52
2100	0,5
2200	0,45
2300	0,42
2400	0,4
2500	0,37
2600	0,33
2700	0,32
2800	0,29
2900	0,27
3000	0,25

7 maaliskuun, 20188 maaliskuun, 2018

Helppo menetelmä lisätä kieliä GeoGebra-työkirjaan

Maaliskuussa 2018 noin 10 pohjoismaista GeoGebra opettajaa saapui Helsinkiin Pohjoismaisen GeoGebra -verkoston seminaariin. Tapaamisemme liittyi Reykjavikin VIII Nordic/Baltic GeoGebra konferenssin teemaan siirtolaisuus ja matematiikan oppiminen.

Tapaamisemme merkittävin tuotos oli menetelmä, jonka avulla on suhteellisen helppoa lisätä eri kielien käännöksiä GeoGebra työkirjaan. Esitän tässä mitä keksimme. Käytän apuna fysiikan sovellusta ”Liikkeen perusprobleema” (kiitos Jussi alkuperäisestä ideasta, tämä on pieni häive siitä Java-ohjelmasta, jonka loit joskus 90-luvulla). Siinä on kolme käännettävää tekstiä: kiihtyvyys, nopeus ja kuljettu matka. Unohdin käännättää kiihtyvyyden, joten unohdetaan se. Toki lopulliseen versioon oli tulossa yksiköt mukaan :o)

Loimme seminaarissamme Google Sheets-tiedoston, jonne lisäsimme käännettäviä sanoja ja virkkeitä ja käänsimme ne omille äidinkielillemme. Teoriassa tämä tiedosto voisi olla julkinen tai ainakin julkinen kaikille kääntäjille. Minä lisäsin taulukkoon distance, matka, velocity, ja nopeus. Pohjoismaiset vieraamme käänsivät muut kielet.

Valitsin oheisessa taulukossa alueen A6:G7 ja kopioin sen. Avasin GeoGebran ja Näytä -valikosta taulukkolaskennan. Sijoitin solusta B2 alkaen. Kopioin Google Sheetsistä alueen A1:G1 ja sijoitin GeoGebran taulukkoon soluun alueelle A1:G1.

Seuraavaksi loin tarvittavat listat, jossa käännökset ja kielten nimet ovat tekstinä. Tämä onnistui, kun valitsin GeoGebra työkirjassa alueen (miksiköhän tein ne tässä järjestyksessä, en muista) A2:G2 ja valitsin työkalun Luo Lista. Annoin listalle nimen L_1. Vastaavalla tavalla loin listat L_2 (matka) ja L_3 (kieli). Algebraikkunassa näkyi listojen arvot.

Valitsin listanL_3 ja hiiren oikealla painikkeella sain näkyviin listan ominaisuudet. Sieltä klikkasin Piirrä pudotusvalikkona. Piirtoalueelle ilmestyi pudotusvalikko.

listan ominaisuudet.png

Seuraavaksi loin muuttujan, joka kertoi pudotusvalikosta valitun kielen indeksin. Kirjoitin syöttökenttään
a = ValittuIndeksi(L_3). Kun islanninkieli oli valittuna a:n arvo oli 4.

Valittua kieltä vastaavat käännöksille annoin nimet mat ja nop. Ne määriteltiin Alkio-komennolla. Alkio(lista, n) valitsee listan n:n alkion.
mat = Alkio(L_1, a)
nop = Alkio(L_2, a).

Tekstialueelle valitsin Objektit-valikosta muuttujan mat, kirjoitin =-merkin ja Objektit valikosta nopeus-muuttujan, joka oli jo aiemmin määritelty nopeuden arvo. Lisäsin myös yksikön. Valitsin ruksin Latex-kaavan kohdalle, näin varmistan, että poikkiviivat \\ tuottavat rivinsiirron. Latex koodi \; on välilyönti. Samalla tavoin määritin nopeusrivin.

Teksti_ja_material-NpTdSgF4_ggb_ja_Edit_Post_‹_Mikon_fysiikka_ja_matikka_—_WordPress_com.png

Lopuksi suljin ylimääräiset ikkunat ja julkaisin työkirjan GeoGebra Materiaaleissa. Tiedosto löytyy osoitteesta https://ggbm.at/rDy3FTV2. Lataa tiedosto omalle koneellesi ja tutki tiedostoa.

Speed__distance_translated_-_GeoGebra

Kiitokset tämän menetelmän luomisesta kuuluvat kaikille GeoGebra-seminaariin osallistuneille: Freyja, Susanne, Per Magnus, Sirje, Kaja, Hannes, Janika, Camilla, Jonas, Anders, Svetlana, Hannu, Lauri ja minä.

Meinasi unohtua, Svetlana ja Anders käänsivät yhden oman hieman monimutkaisemman tiedoston ja tekivät videon miten käännös tuotettiin. https://ggbm.at/hXAkT8p8

Mikko

[edit 8.3. korjasin kirjoitusvihreitä]