Nurmijärven kansalaisopiston perinnejousipajalaiset järjestivät jänismetsästysretken viime sunnuntaina. Paikalla oli kuusi jousimetsästäjää ja kaksi ajomiestä.
Lähdimme aamulla 8.30 metsälle. Metsästys toimii suurin piirtein seuraavalla tavalla. Valitaan sopivan kokoinen noin suorakaiteen muotoinen metsä. Metsästäjät asettuvat suorakaiteen toiseen päähän pellolle ja ajomiehet toiseen päähän. Ajomiehet kulkevat metsän läpi kalisuttelemalla klapeja ja pitämällä muuten meteliä. Tarkoituksena on pelästyttää jänikset lepopaikoiltaan ja ajaa ne jousiampujien luokse.

Päivän aikana teimme seitsemän ajoa. Minä näin metsässä kaksi jänistä, metsästäjät viisi. Kahta jänistä ammuttiin, tällä kerralla niihin ei osuttu. Kauriita ja peuroja näkyi noin 15 kpl, vaikuttaa siltä, että niiden kannat ovat aika suuria tällä hetkellä Nurmijärvellä.
Syksyisessä metsässä kävely oli ihan mukavaa, vaikka ajomiehille kävelymatkaa tulikin noin 10 km. Parasta ajossa taisi silti olla makkaranpaistotauko. Taitavat tulentekijät saivat hetkessä syntymään nuotion, jonka ääressä oli hyvä syödä eväitä ja kuunnella metsästäjien tarinoita.

Kivaa oli. Taidan mennä ajomieheksi tulevaisuudessakin. Ainakaan tällä hetkellä ampumistaitoni ei ole riittävän hyvä, että voisin haaveilla elävien eläinten ampumisesta. Toisaalta saa sitä lihaa kaupastakin.
Olen harrastunut perinnejousien tekemistä nyt jo noin vuoden. Tällä hetkellä minulla on jo kolmas jousi menossa. Jousien kanssa puuhastelu on kivaa.
Aiempia jousiammuntaan liittyviä artikkeleita https://mikonfysiikka.wordpress.com/tag/jousi/