MIKKO RAHIKKA

The electrical things have their lives too, paltry as those lives are.


Ylioppilaskokeiden aikasarjoja – tytöt vs. pojat

Muokkasin aiempiin artikkeleihini liittyviä Python-koodejani sitten, että sain aikaiseksi erilaisia aikasarjoja liittyen Ylioppilaslautakunnan tuottamaan dataan. Tässä on huomattava, että vuoden 2017 kevään datassa on jokin omituisuus. Tiedosto ei toimi koodini kanssa samalla tavalla kuin kaikki muut tiedostot. Niinpä jätän vuoden 2017 datan pois kaikista kuvaajistani tässä artikkelissa.

Näitä kuvaajia tuottaessani opiskelin useampien isojen tiedostojen datan lukemista ja yhdistelemistä. Veikkaan, että noin vuoden kuluttua koodini on muuttunut ihan erilaiseksi, tämän koodausrupeaman osaan tehdä tämän paljon fiksummin.

Puoltoäänet

Syksyisin puoltoäänien summan keskiarvo on ollut pienempi kuin keväiden kokeissa. Toki ero on pienentynyt pikku hiljaa. Tästä saisi kivan tehtävän oppilaille. Jos kevään ja syksyn kokeisiin sovitetaan suorat, niin milloin ne leikkaavat? Miksiköhän vuoden 2018 kokeet näyttävät poikkeavan yleisestä trendistä?

Kun yhdistetään koko vuoden kirjoittajat, näkyy tuo 2018 poikkeama selvemmin.

tyttöjen ja poikien aikasarjoja

Tyttöjen ja poikien ero puoltoäänien keskiarvoissa on pysynyt suurin piirtein samanlaisena. Vuonna 23 erotus oli 1,6 arvosanaa.

Kirjoitettujen aineiden lukumäärä on kasvanut molemmilla jonkin verran, tytöillä hieman enemmän.

Ylioppilaskoearvosanojen keskiarvo saadaan jakamalla puoltoäänien määrä kirjoitettujen aineiden määrällä. Tyttöjen  arvosanakeskiarvo on pudonnut pikkaisen, pojilla muutosta on vähemmän. Tänä vuonna erotus oli noin 0,13 arvosanaa tyttöjen eduksi.

aineita

Seuraavissa kuvaajissa pystyakselin skaalaus on sama, niinpä kuvaajia on helpompi verrata keskenään. Valitsin tähän sellaisia aineita, joita on kirjoitettu vuosittain yli 3000 kertaa.

äidinkieli, englanti ja ruotsi

Pitkä englanti on ainoa aine, jossa pojat ovat olleet selvästi parempia kuin tytöt. Tänä vuonna ero oli 0,4 arvosanaa poikien eduksi. Ero on kuitenkin selkeästi pienempi kuin ero tyttöjen eduksi äidinkielessä, jossa se oli tänä vuonna 0,7 arvosanaa.

matematiikat, fysiikka ja kemia

Pitkässä matikassa poikien arvosanat ovat pysyneet noin 0,1 – 0,3 arvosanaa parempina kuin tyttöjen. Keväällä 23 erotus oli 0,28 arvosanaa poikien eduksi.

Lyhyessä matikassa on menty aika tasatahtia. Tyttöjen arvosanoissa on pientä laskua.

Fysiikassa ja kemiassa tytöillä on ollut pientä laskua arvosanoissa. Näissäkin aineissa ero on hyvin pieni.

muita reaaliaineita

Näissä aineissa ei juurikaan ole tapahtunut muutosta ajan myötä.

Terveystiedossa ja psykologiassa ero on ollut tyttöjen eduksi aika suuri. Tänä vuonna se oli terveystiedossa 0,87 ja psykologiassa 0,71 arvosanaa.


Nyt saa yo-koe kuvaajien piirrot loppua ainakin puoleksi vuodeksi. Tällä kertaa en jaa koodia, se on niin sekava, että en kehtaa julkistaa sitä vielä. Jos haluat saada Python-koodin niin pyydä.

lähteet

Ylioppilastutkintolautakunnan Tilastot-sivu
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tietopalvelut/tilastot

Aiemmat ylioppilaskokeeseen liittyvät artikkelini
https://mikkorahikka.blog/tag/ylioppilaskoe/

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.