MIKKO RAHIKKA

The electrical things have their lives too, paltry as those lives are.


Ylioppilaskokeiden aikasarjoja vuosi 2025 – tytöt vs. pojat

Edellisessä artikkelissani tutkin tämän vuoden ylippilaiden tuloksia ja vertailin tyttöjä ja poikia. Tässä katsellaan eroa pidemmältä aikaväliltä. Lisäsin viime vuoden Python koodiini tämän syksyn kokeet ja tulostin aikasarjojen kuvaajia viime vuosien ylioppilaiden tuloksista.

puoltoäänet

Syksyisin puoltoäänien summan keskiarvo on ollut pienempi kuin keväiden kokeissa. Toki ero on pienentynyt pikku hiljaa. Tästä saisi kivan tehtävän oppilaille. Jos kevään ja syksyn kokeisiin sovitetaan suorat, niin milloin ne leikkaavat?

Jos haluat nähdä kuvaajan suurempana, niin klikkaa sitä hiirellä ja avaa uuteen ikkunaan tai välilehteen.

Kuvaaja, joka esittää ylioppilaskokeen puoltoäänien summien keskiarvoa aikavälillä 2015-2025. Kuvassa on sinisiä pisteitä, jotka kuvaavat vuosittaista keskiarvoa.

Tästä eteenpäin syksyn ja seuraavan kevään kokeet on yhdistetty koko lukuvuodeksi. Vuonna 25 ero oli tyttöjen hyväksi 1,6 arvosanaa.

keskiarvo

Tyttöjen ja poikien ero puoltoäänien keskiarvo (puoltoäänien summa/kirjoitettujen aineiden lukumäärä) on pysynyt suurin piirtein samana, tänä vuonna erotus oli 0,16 arvosanaa.

Kuvaaja, joka esittää ylioppilaskokeen arvosanojen keskiarvoja tyttöjen ja poikien välillä vuosina 2015-2025.

Kirjoitettujen aineiden lukumäärä on pienentynyt kaksi viimeistä vuotta.

Ylioppilaskokeen kirjoitettujen aineiden lukumäärän keskiarvo pojilla ja tytöillä vuosien 2015-2025 aikana. Kuvassa näkyy sininen viiva poikien keskiarvon ja oranssi tyttöjen keskiarvon kehitys.

aineita

Valitsin tähän sellaisia aineita, joita on kirjoitettu vuosittain yli 5000 kertaa, lisäksi otin mukaan aineet äidinkieli ruotsi ja suomi toisena kielenä.

Kuvaaja, joka esittää kirjoitettujen aineiden määrän ylioppilaskokeissa eri vuosina, vertailee kevään ja syksyn tuloksia. X-akselilla on vuosi ja Y-akselilla ylioppilaiden määrä. Eri aineet on merkitty eri väreillä.

Seuraavissa kuvaajissa pystyakselin skaalaus on sama, niinpä kuvaajia on helpompi verrata keskenään.

äidinkielet ja S2

Äidinkielissä ja suomi toisena kielenä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Tytöt pärjäävät paremmin. Tänä lukuvuonna Äidinkielen suomi keskiarvo oli tytöillä noin 0,75 arvosanaa parempi!

matematiikat, fysiikka ja kemia

Pitkässä matikassa poikien arvosanat ovat pysyneet noin 0,1 – 0,3 arvosanaa parempina kuin tyttöjen.

Lyhyessä matikassa on menty aika tasatahtia.

Fysiikassa ja kemiassa ero on hyvin pieni.

muita reaaliaineita

Biologiassa ero on pienentynyt, maantieteessä se on pysynyt suurin piirtein samana.

Terveystiedossa ja psykologiassa ero on ollut tyttöjen eduksi aika suuri. Tänä vuonna erotus tyttöjen hyväksi oli terveytiedossa 0,94 ja psykologiassa 0,67.

kieliä

Pitkä englanti on ainoa aine, missä poikien arvosanat ovat reilusti parempia kuin tyttöjen. Tänä vuonna poikien pistekeskiarvo oli 0,33 arvosanaa parempi kuin tytöillä.


lähteet

Ylioppilastutkintolautakunnan Tilastot-sivu
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tietopalvelut/tilastot

Aiemmat ylioppilaskokeeseen liittyvät artikkelini
https://mikkorahikka.blog/tag/ylioppilaskoe/

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.