[edit. 12.12.25 lisäsin kommentin lukioiden oppilasmääristä tietoa lukioista -lukuun.]
Olen viime aikoina tutkiskellut Ylioppilaslautakunnan julkaisemia tilastoja ylioppilaista. Teinpä sitten pienen koodin, jonka avulla voi laittaa lukioita ”paremmuusjärjestykseen”. Laitan sanan ”paras” lainausmerkkeihin, sillä tarkoitan tässä tarinassa järjestystä, joka on mitattu puoltoäänien keskiarvon mukaan. Minun mielestäni kouluja oikeasti ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, kaikki Suomen lukiot niiden opettajat ovat hyviä. Se millaisia opiskelijoita oppilasvalinta tuottaa kullekin lukiolle on eri juttu.
YTL jakaa tiedot kunkin kirjoituskerran tuottamista ylioppilaista. Keväällä valmistuu paljon ylioppilaita (noin 28000) ja keväällä vähän (noin 3000). Niinpä on mielekkäämpää yhdistää peräkkäiset kokeet, eli tällä kertaa tutkailen kevään ja syksyn 2025 ylioppilaita yhtenä joukkona.
Millä mittarilla lukiot/ylioppilaat pitäisi laittaa ”paremmuusjärjestykseen”? Ylioppilasarvosanojen keskiarvo, neljän tai viiden parhaan aineen keskiarvo vai mikä? Koska lukion tehtävä on tuottaa yleissivistystä, niin minun mielestäni järkevin mittari on puoltoäänien summa. Kuuden approbaturin ylioppilas on ”parempi” kuin viiden approbaturin tai viiden laudaturin ja yhden approbaturin ylioppilas on ”parempi” kuin vain viiden laudaturin ylioppilas. Mitä enemmän ylioppilas on saanut puoltoääniä, niin sitä enemmän lukio on saanut siirrettyä yleissivistystä kyseiselle henkilölle.
Ylioppilaat saavat puoltoääniä seuraavasti: Laudatur 7 puoltoääntä, E 6, M 5, CL 4, B 3, B 2 ja Improbatur 0 puoltoääntä.
Parhaat puoltoäänien keskiarvot vuonna 2025
| sijoitus | koulun_nimi | summa keskiarvo | ylioppilaita |
| 1 | Ressun lukio | 35.0 | 191 |
| 2 | Helsingin normaalilyseo | 33.5 | 82 |
| 3 | Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu | 33.0 | 121 |
| 4 | Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 31.8 | 51 |
| 5 | Gymnasiet Grankulla samskola | 31.4 | 96 |
| 6 | Lahden yhteiskoulun lukio | 31.0 | 145 |
| 7 | Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio | 30.9 | 213 |
| 8 | Kimitoöns gymnasium | 30.6 | 19 |
| 9 | Otaniemen lukio | 30.5 | 415 |
| 10 | Gymnasiet Lärkan | 30.3 | 132 |
Loin kuvaajan, joka näyttää miten 10 ”parhaan” koulun sijoitukset ovat muuttuneet vuodesta 2015 lähtien. Tuosta näkee, että Ressu ja SYK ovat vuodesta toiseen korkeilla sijoituksilla. Myös Helsingin Norssi, Gymnasiet Grankulla, Lahden yhteiskoulun lukio ja Gymnasiet Lärkan ovat olleet top 20 lukioita jo pidemmän aikaa.
Otaniemen lukiosta on hyvä huomata, että se aloitti toimintansa 2019. Se muodostettiin Pohjois-Tapiolan ja Olarin lukioista. Ytl:n koodeissa Otaniemen lukio sai vanhan Olarin lukion koodin.

Seuraavassa kuvaajassa on otettu tämän vuoden 10 ”parasta” lukiota ja esitetty puoltoäänien summan keskiarvo vuosittain, jotta nähdään millaista vuotuinen vaihtelu on.

tietoa lukioista
Unohdetaan tuo ranking ja tutkitaan hieman lisää mitä puoltoäänien summan keskiarvosta ja järjestysluokittelusta saa irti. Tänä vuonna ylioppilaita valmistui 391 eri lukiosta.
Keskiarvo-histogrammissa lukioiden puoltoäänien summan keskiarvot on luokiteltu yhden puoltoäänen levyisiin luokkiin.

Lukioiden puoltoäänien summan keskiarvon keskiarvo oli 22,3 ja keskihajonta 3,6. Mediaani oli tasan 22, niinpä vuoden mediaanilukioita ovat Savukosken lukio, Konneveden lukio ja Iin lukio. Näillä kolmella keskiarvo oli tasan 22.
Tänä vuonna ylioppilaita valmistui 392 lukiosta. Minulle yllätys on pienten lukioiden suuri määrä. Tässä kuvaajassa luokkien koko on 10, alemmassa kuvassa 50.


Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että vuoden aikana valmistuneet ylioppilaat vastaavat noin yhtä ikäluokkaa. Niinpä lukion todellinen oppilasmäärä on noin 3,5-kertainen verrattuna ylioppilaiden määrään. Osa opiskelijoista opiskelee yli kolme vuotta ja osa keskeyttää ennen kirjoituksia.
Vaikuttaako lukion koko ylioppilaiden menestykseen? Korrelaatiosuora näyttäisi osoittavan, että suuremmissa lukioissa menestytään himpun verran paremmin, mutta korrelaatiokertoimen arvo 0,22 kertoo, että tilastollinen riippuvuus on merkityksetön.

aikasarjoja
Jaoin koulut järjestyksen mukaisesti desiileihin (kymmenyksiin) ja laskin desiilin keskiarvon lukioiden puoltoäänien summan keskiarvosta. Seuraavassa kuvaajassa Decile 1 on ”parhaat” 10 % eli noin 40 lukiota, Decile 2 seuraavat 10 % jne. Kuvaajasta näkyy, että parhaan desiilin ero seuraavaan on pysynyt suhteellisen suurena viimeiset 11 vuotta.

Lukioiden lukumäärä on pienentynyt aika paljon 11 vuodessa. Viimeiset vuodet vähenemisvauhti on ollut noin 2 lukiota/vuosi. Vuonna 2022 lukioiden määrä lisääntyi kahdella. Tämä selittyy lukioiden lakkauttamisilla ja yhdistymisillä Porissa (Porin lyseon lukio), Hyvinkäällä (Hyvinkään Sveitsin lukio) ja Nastolassa (Nastopolin lukio).

Jos lukioiden määrä pienenee, niin mitä tapahtuu keskimääräiselle koolle? Laskin seuraavaa kuvaajaa varten kuinka monta ylioppilasta vuodessa valmistuu keskimäärin koulua kohden ja samalla mediaanin.
Keskiarvo on kasvanut lukioiden vähenemisen myötä, mutta silti mediaanikoko on pysynyt samana.

Lasketaan lopuksi valmistuneiden ylioppilaiden määrät vuosittain. Tänä vuonna valmistui suurin määrä ylioppilaita tämän tilastoinnin 11 vuoden aikana.

Käytän laskuissani Ylioppilaslautakunnan julkaisemia D3001-sarjan tiedostoja, jotka eivät päivity vaikka oppilaiden valitukset muuttavat ylioppilaiden tietoja. Tällä tavalla saan pidettyä tarinoitteni tulokset muuttumattomina. Tiedostoja on Ytl:n sivulla syksystä 2014 lähtien.
Laskuissa lukiot identifioidaan Ytl:n numerokoodin mukaan. Lopuksi nimi valitaan viimeisestä kokeesta. Jos koulu vaihtaa nimeä, niin koodi tulkitsee koulun nimeksi sen, joka koululla on 2025S-tiedostossa.
Laskut on suoritettu Googlen Colab-ympäristössä Pythonilla, nykyään käytän koodin luomisessa aika paljon Colabin mukana tulevaa Gemini-tekoälyä. Tarkistuslaskentoa olen tehnyt Google Sheetsin ja Excelin Pivot -taulukoissa sekä GeoGebrassa.
Nyt taidan jättää tämän aiheen puoleksi vuodeksi.
lähteet
Ytl:n Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja sivu
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tietopalvelut/tilastot/oppilaitoskohtaisia-tunnuslukuja
Aiemmat ylioppilaskokeeseen liittyvät artikkelini
https://mikkorahikka.blog/tag/ylioppilaskoe/

Jätä kommentti