Viime joulukuussa tein ensimmäisen artikkelin tästä aiheesta. Jatkan samalla teemalla lukuvuoden 25-26 ylioppilaiden tulosten tarkastelua. YTL jakaa tiedot kunkin kirjoituskerran tuottamista ylioppilaista. Keväällä valmistuu paljon ylioppilaita (noin 28000) ja keväällä vähän (noin 3000). Niinpä on mielekkäämpää yhdistää peräkkäiset kokeet, eli tällä kertaa tutkailen syksyn 25 ja kevään 2026 ylioppilaita yhtenä joukkona. Minun mielestäni kouluja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, kaikki Suomen lukiot ja niiden opettajat ovat hyviä.

Millä mittarilla lukiot/ylioppilaat pitäisi laittaa ”paremmuusjärjestykseen”? Ylioppilasarvosanojen keskiarvo, neljän tai viiden parhaan aineen keskiarvo vai mikä? Koska lukion tehtävä on tuottaa yleissivistystä, niin minun mielestäni järkevin mittari on puoltoäänien summa. Kuuden approbaturin ylioppilas on  ”parempi” kuin viiden approbaturin tai viiden laudaturin ja yhden approbaturin ylioppilas on ”parempi” kuin vain viiden laudaturin ylioppilas. Mitä enemmän ylioppilas on saanut  puoltoääniä, niin sitä enemmän lukio on saanut siirrettyä  yleissivistystä kyseiselle henkilölle.

Ylioppilaat saavat puoltoääniä seuraavasti: Laudatur  7 puoltoääntä, E 6, M 5, CL 4, B 3, B 2 ja Improbatur 0 puoltoääntä.

Parhaat puoltoäänien keskiarvot lukuvuonna 2025-2026

Loin kuvaajan, joka näyttää miten 10 ”parhaan”  koulun sijoitukset ovat muuttuneet vuodesta 2015 lähtien. Tuosta näkee, että Ressu ja SYK ovat vuodesta toiseen korkeilla sijoituksilla. Myös Helsingin Norssi, Gymnasiet Grankulla, Lahden yhteiskoulun lukio ja Gymnasiet Lärkan ovat olleet top 20 lukioita jo pidemmän aikaa.

Otaniemen lukiosta on hyvä huomata, että se aloitti toimintansa 2019. Se muodostettiin Pohjois-Tapiolan ja Olarin lukioista. Ytl:n koodeissa Otaniemen lukio sai vanhan Olarin lukion koodin.

tietoa lukioista

Unohdetaan tuo ranking ja tutkitaan hieman lisää mitä puoltoäänien summan keskiarvosta ja järjestysluokittelusta saa irti. Tänä lukuvuonna ylioppilaita valmistui 388 eri lukiosta.

Keskiarvo-histogrammissa lukioiden puoltoäänien summan keskiarvot on luokiteltu yhden puoltoäänen levyisiin luokkiin.

Lukioiden puoltoäänien keskiarvon keskiarvo oli 22,4 ja keskihajonta 3,5. Mediaani oli 22,1, niinpä lukuvuoden mediaanilukioita ovat Arkadian yhteislyseo lukio, Imatran yhteislukio ja Ålands lyceum. Näillä kolmella keskiarvo oli 22,1 (yhden desimaalin tarkkuudella).

Tänä vuonna ylioppilaita valmistui 392 lukiosta. Tässä kuvaajassa pylväiden luokkakoko on 10.

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että vuoden aikana valmistuneet ylioppilaat vastaavat noin yhtä ikäluokkaa. Niinpä lukion todellinen oppilasmäärä on noin 3,5-kertainen verrattuna ylioppilaiden määrään. Osa opiskelijoista opiskelee yli kolme vuotta ja osa keskeyttää ennen kirjoituksia.

Vaikuttaako lukion koko ylioppilaiden menestykseen? Korrelaatiosuora näyttäisi osoittavan, että suuremmissa lukioissa menestytään himpun verran paremmin, mutta korrelaatiokertoimen arvo 0,25 kertoo, että tilastollinen riippuvuus on merkityksetön (taulukkokirjan mukaan).

Lukioiden lukumäärä on pienentynyt aika paljon 11 vuodessa. Viimeiset vuodet vähenemisvauhti on ollut noin 2 lukiota/vuosi. Vuonna 2022 lukioiden määrä lisääntyi kahdella. Tämä selittyy lukioiden lakkauttamisilla ja yhdistymisillä Porissa (Porin lyseon lukio), Hyvinkäällä (Hyvinkään Sveitsin lukio) ja Nastolassa (Nastopolin lukio).

Seuraavissa Vuosi akselilla oleva luku on lukuvuoden päättymisvuosi. eli kevään kirjoitusten vuosiluku.

Jos lukioiden määrä pienenee, niin mitä tapahtuu keskimääräiselle koolle? Laskin seuraavaa kuvaajaa varten kuinka monta ylioppilasta vuodessa valmistuu keskimäärin koulua kohden ja samalla mediaanin.

Keskiarvo on kasvanut lukioiden vähenemisen myötä, mutta silti mediaanikoko on pysynyt samana.

Lasketaan lopuksi valmistuneiden ylioppilaiden määrät vuosittain. Tänä vuonna valmistui suurin määrä ylioppilaita tämän tilastoinnin 11 vuoden aikana.

---

Käytän laskuissani Ylioppilaslautakunnan julkaisemia D3001-sarjan tiedostoja, jotka eivät päivity vaikka oppilaiden valitukset muuttavat ylioppilaiden tietoja. Tällä tavalla saan pidettyä tarinoitteni tulokset muuttumattomina. Tiedostoja on Ytl:n sivulla syksystä 2014 lähtien.

Laskuissa lukiot identifioidaan Ytl:n numerokoodin mukaan. Lopuksi nimi valitaan viimeisestä kokeesta. Jos koulu vaihtaa nimeä, niin koodi tulkitsee koulun nimeksi sen, joka koululla on 2025S-tiedostossa.

Laskut on suoritettu Googlen Colab-ympäristössä Pythonilla, nykyään käytän koodin luomisessa aika paljon Colabin mukana tulevaa Gemini-tekoälyä. Tarkistuslaskentoa olen tehnyt Google Sheetsin Pivot-työkalun avustuksella. 

lähteet

Ytl:n Oppilaitoskohtaisia tunnuslukuja sivu
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tietopalvelut/tilastot/oppilaitoskohtaisia-tunnuslukuja

Aiemmat ylioppilaskokeeseen liittyvät artikkelini
https://mikkorahikka.blog/tag/ylioppilaskoe/